Maamme ensimmäisen tunturihotellin, upean funkishotellin vuonna 1938 suunnitteli arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Aulis Hämäläinen. Sota-ajan jälkeen rakennettiin perinteikäs Lapland Hotel Pallas. Viihtyisät oleskelutilat jatkavat päivää mukavasti, ja kirjasto kertoo tarinaa myös vieraista, jotka ovat jättäneet lukuelämyksiä muillekin luettavaksi. Vieraiden toiveet huomioon ottavassa viikko-ohjelmassa on niin laskettelua kuin lätynpaistoakin, suosituimpiin kuuluvat Pallaksen Pöllöjen vetämät hiihtoretket. Pöllöjen Parvella on lupa pitää pientä kokoustakin.
Koe tuntureista kauneimmat yhdessä muiden kansallispuistomaisemiin vuodesta toiseen palaavien kanssa.
Suomen ensimmäinen tunturihotelli vihittiin käyttöön 7.3.1938
Suomen Matkailijayhdistyksen haave tunturihotellista toteutui vuonna 1938, samana vuonna kun Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perustettiin.
Pallastunturin matkailuhotellin pääpiirustukset on tehnyt pääjohtaja Väinö Vähäkallio; rakennuksen työpiirustukset sekä ulkorakennusten piirustukset on tehnyt Suomen Matkailijayhdistyksen arkkitehti Aulis E. Hämäläinen. Päärakennuksen värit on määrännyt arkkitehti Meri Hämäläinen ja hotellin sisustuksesta on huolehtinut pääsihteeri C. Wolter Stenbäck. Tyylin viimeistelivät Alvar Aallon suunnittelemat huonekalut. Vastaavana rakennusmestarina on ollut J. Toikkanen. Hotellin ensimmäisenä emäntänä toimi rouva Anna Elander.
Kun rakennuspaikalle ei ollut olemassa minkäänlaista tietä, oli v. 1936 kesällä rakennustöitä aloitettaessa ensimmäisenä tehtävänä tien rakentaminen sinne. Loppukesästä tie saatiin sellaiseen kuntoon, että välttämättömimmät rakennustarvikkeet voitiin kuljettaa paikalle.
Samanaikaisesti tietyön kanssa ryhdyttiin valmistamaan omassa tiilitehtaassa 4 km:n päässä rakennuspaikalta sementtitiiliä sekä pantiin alkuun perus, kaivausja valutyöt rakennuspaikalla. Päärakennus oli tehty sementtitiilistä, ulkorakennukset olivat puisia.
Hotellissa oli 52 huonetta, 2 seurusteluhuonetta, 3 ruokasalia, 8 kylpyhuonetta, 7 suihkuhuonetta ja 4 kuivaushuonetta. Ulkorakennuksiin kuuluivat saunarakennus, tupa, talli ja navettarakennus, autotallija sähkölaitosrakennus sekä suksien paahtimorakennus. Yhdessä ulkorakennuksista toimi myös hotellin oma limonaditehdas.
Hotellissa oli täysin itsetoimiva sähkölaitos. Sähköpumpuilla vesi nostettiin Vatikurun tunturipurosta, vesijohtoverkosto oli varustettu myös petroolimoottorilla. Hotellirakennus oli varustettu kaksinkertaisella lämpöjohtoverkostolla, joten hiljaisimmat kaudet voitiin osa hotellista jättää vähemmälle lämmitykselle. Talviaikaan Pallastunturille kuljettiin Kutunivasta (15km:n päästä) poroilla, tietä ei talviaikaan pidetty aurattuna vähäisen aurauskaluston ja tien huonon kunnon vuoksi.
Varsinaista hotellitoimintaa ehti olla vain hetken, sota muutti kaiken. Talvisodan aikana Lapin lääninhallituksen virkakunta perheineen evakuoitiin pommitusten alta Pallastunturin hotelliin. Tämän jälkeen hotelli toimi saksalaisten sotilaiden lomaviettopaikkana, sotilaat kävivät hotellissa viikon, kahden lepolomilla. Lapin sodan loppuvaiheissa lähes koko Lapin rakennuskanta poltettiin ja myös Pallastunturin hotelli räjäytettiin. Heti sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus, maaliskuussa 1948 – päivälleen 10 vuotta ensimmäisen hotellin avaamisesta, vihittiin käyttöön uusi, nykyinen hotelli. Nykyisen hotellin on suunnitellut Jouko Ylihannu.
Lähde: Suomen matkailu – lehti 2/1938