Tulkinnanvaraiset matkaohjeet

Blogin etusivulle

Totta vai tarua? -kilpailu

Lue Rinnemiehen tarina – vastaa kysymykseen ja voita!

Osallistu kilpailuun




Rinnemies ei ollut uskoa korviaan kun pomo ilmoitti viikkopalaverissa, että tammikuussa olisi hänen vuoronsa lähteä Suomen hiihtokeskusyhdistyksen jokavuotiselle opintomatkalle.  Iloinen mieli tulvahti Rinnemiehen sisuksiin ja korvissa alkoi suhista niin, ettei hän juurikaan enää kuullut mitä ohjeita pomo sen jälkeen matkasta antoi. Jotain se kuulosti höpöttävän matkan tavoitteista ja tarkasta matkabudjetista, mutta Rinnemiehelle jäi mieleen vain pomon lopuksi heittämä puolihuolimaton kehotus ottaa omat välineet mukaan rinnekierroksia varten.

Kun lähdön aika koitti ja kuljetusliike Kovalaisen rahtiauto käänsi nokkansa kohti Kittilän lentokenttää, sattui Rinnemies näkemään töihin juuri saapuvan pomonsa hiihtokeskuksen pihalla. Pomo vaikutti hämmästyneeltä nähdessään Rinnemiehen rekan hytissä. Eipä se tainnut muistaa enää koko tätä matkaa, kiireinen mies kun on, Rinnemies tuumi heiluttaessaan sivuikkunasta iloisesti kättään suu auki pihalle seisomaan jääneelle pomolleen.

Lentokentällä meni melkoisesti aikaa ennen kuin kaikki matkatavara saatiin selvitettyä Barcelonaan asti. Kenttävirkailija huomautti lippuja ja rahtikirjoja ojentaessaan hivenen kummastellen, että harvoinpa sitä kukaan on tätä ennen Espanjan matkalleen omaa Lynxiä ottanut. Rinnemies totesi tähän vain, että pakko on ottaa kun pomo niin määräsi.

Perillä Barcelonassa Rinnemies katseli, kuinka hänen kuljetuskonttiaan siirrettiin espanjalaisen rahtiauton uumeniin. Viiksekäs, tummahipiäinen ja kuivankälpäkkä mies hyppäsi ohjaamoon ja pian auto lipui pikkubussissa istuvan Rinnemiehen ohi. Transports Tortuga luki rahtiauton kyljessä isoilla kirjaimilla. Rinnemies katseli kuinka se häipyi ruuhkaisen moottoritien hälinään.

Seuraavana päivänä matkanjohtaja patisteli opintomatkalaisia rinnekierrokselle ensimmäisessä tutustumiskohteessa. Rinnemies yritti selittää, että hänen Lynxinsä ei ollut vielä saapunut kohteeseen, mutta matkanjohtaja pisti vain nauruksi kehottaen tätä olemaan vitsailematta ja hakemaan vuokraamosta sukset jalkaansa, jos ei kerran ollut omia välineitä mukana.  Ei siinä auttanut kiireessä enempää selitellä ja mukavastihan se rinnekierros kieltämättä sujui myös telemarkeilla.  Niitä pitikin käyttää sitten koko viikon ajan, sillä Transports Tortugan rahtiautoa ei vain näkynyt eikä kuulunut. Rinnemiehen huoli Lynxinsä kohtalosta kasvoi päivä päivältä.

Matkan viimeisenä päivänä espanjan poliisista sitten soitettiin ja kerrottiin, että Rinnemiehen nimellä oleva moottorikelkka oli löytynyt Las Palmasin aurinkorannalta. Espanjalainen kuljetusalan pienyrittäjä José Manuel Inseguro oli rahtikirjoja tutkiessaan ymmärtänyt lastin sisällöstä vain sanan Lynx. Tämä roistoksi osoittautunut hyväkäs oli siltä seisomalta eurot silmissään vilkkuen soittanut hämäräperäiselle tuttavalleen Etelä-Afrikkaan ja kertonut, että nyt hänellä olisi myydä suomalainen ilves Johannesburgin eläintarhaan eksoottiseksi vetonaulaksi. Kaupat syntyivätkin nopeasti ja Rinnemiehen Lynxin matka kohti Afrikan eteläisintä kärkeä alkoi. Las Palmasissa tullimiehet kuitenkin iskivät satamaan piipahtaneeseen laivaan ja salakuljettaja jäi kiinni.

Rinnemies soitti puhelinkioskista välittömästi pomolleen aloittaen puhelun kertomalla, että nyt matkalla menisikin viikko kauemmin, kun pitäisi vielä pistäytyä Las Palmasin aurinkorannalla. Pitemmälle hän ei asian selvittämisessä ehtinytkään, kun pomo jo keskeytti hänet, ja hyvin kuivakkaalta kuulostaen totesi lakoniseen sävyyn, että eiköhän se ole parempi sinunkin vain tulla sieltä opintomatkalta suoraan päätä takaisin Ylläkselle. Oli kuulemma aika paljon puhuttavaa.

Varaa lomasi lappiin

Olemme uudistaneet Lappi Klubilaisten etuja! Jäsenenä olet nyt entistä etuoikeutetumpi myös ruokaillessasi ravintoloissamme! Tutustu uusimpiin etuihin ja liity!