Tervetuloa varaamaan ikimuistoinen loma Lappiin

Sallan villiporo 17.10.

Blogin etusivulle

Pitää kyllä olla hyvä silimä

Terveisiä Saijan kylästä. Vajaan kahensaan savun kylä, 40 kilometriä Sallasta.

Venäjä melkein näkyy, kun kiikkuu Maltiolan Jalosteen katolle. Ollaan Lahtelan Hannun kotitilalla, jota Hannu isännöi kolmannessa polvessa. Poroelinkeino, maatalous ja metsätyöt työllistävät koko perheen.

Varsinkin lokakuu on aikaa, jolloin poromiehet ja -naiset ovat kovasti työn touhussa. Pitkää päivää, ruoanlaittoa, poroerottelua ja lihanleikkausta. Hannu saa lokakuuksi työvoimaa ammattikokeista ja maan parhaista lihanleikkaajista. Kuukauden aikana kymmenhenkinen porukka leikkaa tuhansia poroja aamusta iltaan… ja pääsinpä mieki mukaan!

Top Chef Akseli Herlevi hyppäs jousille ja lähettiin kohti Saijan kylää. Oli hyvä säkä, kun päästiin suoraan erotusaidalle. 400 poroa aidassa, lumi maassa ja aitoa lappilaista meininkiä.

Poromiehet tunnistavat poronsa korvamerkkien avulla. Pitää kyllä olla hyvä silimä, että erottaa, kun satapäin poroja juoksee ympäri aitausta. Kun oma poro on tunnistettu, se lassotaan tai otetaan käsin sarvista kiinni. Poroaidalla erotellaan teuraaksi menevät, kotiporot, vieraan palkisen porot ja ne, jotka pääsevät vielä vapauteen. Siitä teurasporot viedään vuorokaudeksi rauhoittumaan toiseen aitaukseen. Tällä toimenpiteellä vähennetään poron ressiä, jolloin lihan laatu paranee.

Osalla poroista ei arpaonni suosi, vaikka saavatkin jatkaa jäkälänsyöntiä. Osa hirvaista ”purraan” ja niiltä leikataan sarvet. Sanon, että saattaa vetää Petterillä mielen matalaksi. Erotuksessa katsotaan myös porojen kunto ja osa lääkitään, jos tarvetta ja toimitaan sen mukaan.

Aitauksen vieressä oli tietenkin keskiverto kynsitulia isommat rakovalkiat, jossa paistettiin makkaraa ja juotiin naapurikylän Hiliman keittämät oikiat nokipannukahavit. Väliaika kahvia ja makkaraa. Akseli erehty kysymään poromieheltä, että ”paljon sull on noita poroja?” Se vastas, että ”pikkujängällinen ja molemmin puolin puita”. Jep jep.

Tänä vuonna poronlihan laatu on tosi hyvä. Kylmästä ja sateisesta kesästä johtuva heikko sienisato aiheutti kuitenkin sen, että poron paino on kilon pienempi kuin viime vuonna. Pelkkä lihan laatu ei takaa, että kuluttaja saa korkealaatuista poronlihaa. Jatkojalostus, pakkaajat ja rakkaus poroon takaavat todellisen laadun. Terävät veitset, poron anatomian tunteminen ja ammattitaitoiset leikkaajat viimeistelevät maailman parhaan lihan – poro on siis parasta!

Hattua nostan poromiehille ja -naisille. Täytyy antaa muutama piste myös Markus ” The Poromän” Maulavirralle. Markuksen tieto porotaloudesta on sitä luokkaa, että vanhanliiton keittäjä voisi kirjoittaa siitä opuksen. Markuksen sanoihin on helppo yhtyä: ”Poronliha on verrattavissa samppanjaan tai kaviaariin!”

Päivän kruunaa saunaparlamentti. Lauteilla huulenheittoa ja hyviä poromiesten tarinoita. Kuivalihaa, savuporoa ja hyvät röpinät. Isännät viihty! Ja on se kumma, että aina se erotus maistuu aamulla suussa.

"ONNELLISEN PORON LIHAA"
Pohjois-Sallan paliskunta on siitä erikoinen, että sen alueella poroja ei tarhata eikä ruokita, vaan eläimet tulevat toimeen omillaan. Talvella porot kaivavat tarvitsemansa jäkälän maasta, eivätkä kuluta energiaa vaeltamiseen ruoan perässä. Kesän aikana poro syö jopa yli 300 erilaista kasvia. Näin ollen liha on maukasta ja terveellistä. Kivennäis- ja hivenainepitoisuudet ovat korkeampia kuin muilla lihoilla, poron liha on myös vähärasvaista. Porot käsitellään vain kaksi kertaa vuodessa, vasan merkityksen aikaan kesällä ja erotuksien aikaan syksyllä. Pohjois-Sallan alueen porot käsitellään loka-marraskuussa, jolloin poronliha on laadukkaimmillaan ja soveltuu parhaiten jalostukseen ja vaativien ravintoloitten raaka-aineeksi.
Sallanvilliporo.fi

Lapin keittiöistä

Vettä on virrannut Kemijoessa jonkin verran siitä, kun marraskuussa 1997 astelin Sky Hotellin keittiöön Ounasvaaralla eka kerran. Työkavereita on sen koommin vaihtunut pari Kutilan liikenteen bussillista ja muutamat macin veitsetkin on tainneet hävitä.

Asiakkaamme harvoin tietävät, miksi Lapin herkut meidän paikoissa maistuvat niin mahtavalle. Valmiiden annosten takana on melkoinen ympärivuotinen urakka, josta tämä blogikin antaa vähän makua.

Siksi aion kertoa siitä, mitä akselilla Rovaniemi-Kilpisjärvi on meneillään, mutta myös ruokamatkoista ja muista vaikutteista. Niitä ilman Lapin lomilla syötäisiin pitsaa, pottua ja lohta ja piste.

Näillä sivuilla sinä saat vihdoin käyttöösi valikoiman kiitettyjä, vähän erilaisia reseptejä (Vaikka ainahan kavereita on autettu ja ohjeita raotettu niille, jotka ovat hoksineet pyytää..).

Kenties mukaan eksyy pari mehevää Lapin juttuakin.

Tervetuloa mukaan!

Lapin keittiöistä

Vettä on virrannut Kemijoessa jonkin verran siitä, kun marraskuussa 1997 astelin Sky Hotellin keittiöön Ounasvaaralla eka kerran. Työkavereita on sen koommin vaihtunut pari Kutilan liikenteen bussillista ja muutamat macin veitsetkin on tainneet hävitä...

Lue lisää

Television tähtikokki

Tero Mäntykangas on myös yksi MTV3:n Huomenta Suomen Makuja-kokeista. Tutustu lähiruuan väsymättömään puolestapuhujaan ja herkullisiin vinkkeihin oheisten videoleikkeiden avulla.

Riimihirveä, piparjuurella maustettuja punajuuria ja lakka-sipulihilloketta

Hirvi-Wallenberg, puikulamuusia ja paistettuja kanttarelleja

Fish & chips ahvenesta ja lapinpuikulasta 

Korvasieni-nokkosperunasalaatti

Karatemunat Angry Birds -tyyliin

Ohrake matsutake-sienistä 

Tomaattinen porojauhelihakeitto

Eemeli Väyrysen lohikeitto

Reseptipankki täynnä makuja

Kiinnostaako ruuanlaitto? Teron reseptipankista löydät suussa sulavia ohjeita mahtaviin makuihin. Yllätä vaikka vieraat loihtimalla heille maukas ateria tähtikokkimme resepteillä.

Avaa reseptipankki!