PATE the Grand old Man!Pate on kolunnut Ylläksen rinteitä jo vuodesta 1958. Talvisesongilla saamme tässä lukea Paten porinoita sieltä |
 |
Ylläs, Äkäslompolo 2.3.2010
UUTTU-KALLE
Olet sinä piru mieheksi. Syvällä kunnioituksella tämän tunnen. Mies olet ihan omaa laatuasi.
Ensi kerran tapasimme, kun Raudasvirran Jorma kättelytti meidät. Olit nuori mies silloin. Täynnä virtaa ja elämää ja vauhtisi sen mukainen. Olitte aika virkeitä poikia sinä iltana. Jo silloin tunsin että kohtasin jotain erikoista. Ei susi pääse silmistään eikä karvoistaan. Niistä sen tuntee.
Sinulle, Uuttu, oli silmäsi, olemuksesi, ja ne kertoivat heti, että edessäni oli mies, ihan omaa laatuaan. Jotkut meistä vain ovat sellaisia. He ovat saaneet itseensä enemmän tietoa ja taitoa kuin mitä kohtalo ei suo kaikille.
Miksi maailmassa on ihmeellisiä tietäviä, osaavia, luovia ihmisiä, jotka ovat niin paljon enemmän kuin me muut. Leonardo Da Vinci, Einstein, Mozart, Sibelius, Michel Angelo ja niin monet muut. Joskus pohdin mistä näiden ihmisten lahjat ja kyvyt ovat tulleet. Miksi heidän aivojensa toiminta on niin ihmeellistä. Ei ole helposti ymmärrettävissä, että lapsi säveltää suuria teoksia, Leonardo suunnittelee lentolaitteita, Michelangelo rakentaa Pietarin kirkon ”ihmeosiot” ja Sibelius luo mahtavia sinfonioita ja miten paljon aikaansa edellä oli Einstein. Hekin olivat ihmisiä, mutta omaa laatuaan.
Uuttu, sinäkin olet omaa laatuasi. Entisen kotosi pihalla asuu jättivelho tietä vahtien, sinä loit sen. Velhopirtissä lymyilevät monet salaperäiset lapin velhot ja noidat. Sinä loit heidät ja toit sinne kellariin Lapin salaperäisyyden maailmaan. Sinä esiinnyit siellä. Moni kävijä sulki oven varovaisesti ja kertaili ymmällään lapinkasteesi viestintää. Nokimerkki kasvoissaan he ehkä uskoivat lapinkasteeseesi ja pesivät kasvonsa pitkällä viiveellä. Jossain siellä matkailumaailmassa sinä olit todellinen velhokäsite, mutta sitten tulivat toisten ihmisten tiukat asenteet kimppuusi ja vetäydyit itseesi, kunnes tuli uusi Uuttu-Kalle.
Velho-oopperan sinä loit. Usean pimeän pitkän ajanjakson seitsemän tunturin pieni kylä oli arvokas taidekeskus, johon tultiin kaukaakin oopperavierailulle. Kävijöitä oli paljon. Kylän ja ympäristön väki oli mukana kaikessa, se oli Äkäslompolon kylän yhteishengen ja yhteistyön aikaa. Uuttu-Kalle, kerrottiinko sinule koskaan, kuinka paljon sinä todella teit? Kylä elostui, asukkaat kokivat uuden vaihtelun elonsa rytmin ja yhteistuote loi mahtavan me-hengen.
Muistan kun eräänä sateisena syyspimeän iltana poistuimme esityksestäsi. Kuljimme lasten muodostamaa kujaa pois näyttämöalueelta. Kylmä syksyn viilentämä sade kasteli pienet seisojat, mutta kujavahdit hymyilivät iloisesti hyvää kotimatkaa toivottaen. Siellä he olivat yhdessä vanhempiensa kanssa. Lapsetkin elivät kylänsä yhteistä talkooaikaa. Uuttu, se oli kaunista aikaa kaikin puolin. Sinä loit tuotteen, pääosassa haltioit katsomot velhona ja sinun sanasi meän kielellä etsiytyivät vakuuttavasti katsomoon, joka itsessään oli mahtava luomus näyttämöpihan kanssa.
Minä suren yhtä asiaa Uuttu. Velho-oopperaa ei koskaan taltioitu tuleville ajoille. Siitä kait puhuttiin, mutta vääränlaiset ihmiset olivat äänessä ja teoksesi jäi kiertämään Äkäslompolo-järven syksyusvaan kadonneena aarteena. Se oli synkkää tyhmyyttä, Uuttu. Sinä ja kylämme olisitte ansainneet paljon parempaa.
Varkaankuruun sinä loit Mille- tapahtuman 2000-luvun vaihtumisen kunniaksi. Pitkät lumiset reitit ihmiset kulkivat kurun pohjalle kyydittynä moottorikelkkain vetämissä rekilöissä tai omin avuin he sinne ilmestyivät. Kurun iltoihin sinä toit keskitalven kylmän kaamoksen pimeään vanhan lapin hahmot, uskomukset ja salaperäisyydet. Suuret halkonuotiot tanssittivat varjoja kurun pohjalla ja lämmittivät kylmeneviä katsojia. Mustat korpit, oudot äänet ja tapahtumiset liikkuivat kurun yössä. Menneen ajan salaperäisyyttä huhuiltiin ja tulevaan vuostuhanteen kurkittiin.
Sinä olit tätäkin luomassa Uuttu. Aika on kummallinen hahmo, se vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen. Paljon se hyväksyy ikuisesti säilyväksi. Paljon se hitaasti hautaa tai nopeasti kätkee. Sinun aikaansaannostesi säilymiseen me olemme huonosti vaikuttaneet. Ajalla on oma hautausmaansa. Kaikkea sen multiin kätketään, mutta jotakin jää maan pinnalle. Jotain sellaista, mikä on tavallisuuden yläpuolella. Sinun luomuksesi olisivat ansainneet suuremman hautakiven Uuttu. Huonosti me tämän asian hoidimme.
Tiedän, että sinua emme ole näillä kairoilla todella tietäneet ja arvostaneet oikealla tavalla. En osaa edes arvailla kuinka paljon se sinuun on osunut, mutta yhden asian sanon. Monelle meille olet tietämisen ja taitamisen velho, jonka kanssa olemme yhdessä ajan ratasta pyörittäneet.
Kiitos Uuttu tekemisistäsi ja olemisestasi. Ilman sinua Äkäslompolo olisi elänyt köyhemmän elämän ja me sen ohella.
Tervehtien Pate
Äkäslompolossa 13.1.2010
Kaamoksen pakkanen on ollut tosissaan. Kireät kylmät on meitä koulineet. Mittarit ovat kulkeneet -30 C:n alapuolelle useina kertoina ja tuulikin on käynyt vierailla. Mutta tämä on meidän talvi ja juuri näinä aamuina. Tosi oikeaa talvea!
Mutta eilen saatiin kylmää vesisadetta! Yhtäkkinen lounaan fööni-tuuli toi ihan todellisen, kastelevan ja jäätyvän alijäähtyneen veden tunturiin. Olimme hetken laskettelun jälkeen ohuen, kiiltävän jään lasittamia. Upeaa!!
Kyllä englannin lasketteluoppilaamme siityivät kokemuksiensa korkeimmille tasoille, tunturien yllätyksellisyys on niin ainutlaatuista. Pitkä, hyytävän kova pakkasjakso, raaka tuuli ja arktinen olo vaihtuvat hetkessä vesisateeksi ja melkein suojasääksi, joka taas tänään puki päälleen talvikylmän oikeaa asua. Nyt taivaan värit sotivat kaamoksen kanssa taivaan kannen hallinnasta. Päiväkin on alkanut venyttää jo itseään ja talven vaellus kevään reiteille on alkamassa.
Lunta on paljon. Rinteet loistavat, mutta vähän on hissinousuja eikä metsässäkään ole ahtauden paineita. Täälläkin aavistelee ankean ajan ja etelän runsaat lumet pitävät ihmiset kotikunnailla.
Mutta minä uskon kevään aikaan. Valo herättää halut ja ne ohjaavat teidät haaveittenne lumilaitumille, missä on vain hyvä olla. Mina tiedän. Kun sen kerran kokee, niin siitä ei voi olla pois.
Kuljin tänään ski-shopissa ja vuokraamossa. Olin erikoisen kiinnostunut lasketteluvälineistä, vuokraamisesta ja myynnistä. Ensi kertaa syvennyin tähän toimintaan ihan järjellä. Kimmo, ski-shopin ylimestari, antoi minulle varsin isoja tietoja. Lasten ja aikuisten suksipareja 1300 paria ja lumilautoja 300 kpl. Monoja 1300 paria hyllyköt täynnään. Uusia hienoja Fischer-suksia, kiiltäviä monoja, joista pienimmät ovat niin ihanan liikuttavia. Entä lasten herkät 70-senttiset carverit. Ei ollut meikä-mannen aloittaessa edes käsitettä suksien vuokraamiseksi, nyt on! Monet järkevät hyödyt ovat edessämme. Jos en laskettele talvessa paljoa, miksi investoisin välineisiin monia, monia satasia euroja. Vuokraamosta minä saan nykyhetken tosihyvät välineet taitojani vastaamaan ja ajaksi, joka on käytössäni. Ei huoltamishuolia, ei kuljetuksia, eikä säilyttämistä. Hinnat tulevat nyt. Setti: sukset, monot ja sauvat viikoksi 96 euroa, pelkät sukset 50 € ja monot 42 euroa. Aina hyvä välineistö ja oikean mittaisena ja laatuisena.
Ski-shop ei vain vuokraa välineitä, se myös myy niitä. Poikain kanssa totesimme, että muualta ei kannata välineitä ostaa, jos omat haluaa. Et sinä kaupungin välineliikkestä pääse tietämään juuri mitään välineiden tuntumasta omaan lasketteluusi. Kaveri puhuu ja myy ja sinä olet hänen taitojensa armoilla. Mutta meillä on kaikki toisin. Täällä pääset ammattitaitoisen opastuksen saatelemana kokeilemaan erilaisia välineitä ja oman laskemisen ja tuntemisen kautta sinulla on todellinen mahdollisuus löytää parhaiten sopivat välineet itsellesi. Eikä niiden tarvitse olla ne kalleimmat.
Vielä lisää! Kimmo saneli, että meillä täällä saat 30 % alennusta ovh:sta, kun ostat ihan uudet välineet. Jos löydät vuokraamosta suuren vähän käytetyn ihastuksen, niin voit keskustella käyvän hinnan vuokraamon poikien kanssa saadaksesi välineet omaksesi. Hieno ja viisas toimintamahdollisuus päästä laskettelun järkeistämiseen, ajattele! Loistavat Fischer-malliston sukset, monot ja muut laskettelutarpeet koettuina juuri sinulle sopiviksi. PS. siteet kuuluvat aina suksihintaan.
Kaamoksessa olen puhunut ja asiaa. Seitsemän tunturin pieni Äkäslompolon kylä käy kanssani nukkumaan. Uskon, että meidän aamumme on avaran pitkä ja päivämme onnellinen. Hyvät yöt!
Pate.
Äkäslompolossa 21.12.2009
Lunta tulvillaan on Äkäsalompolo. Kaamoksen sininen hämärä salaperäilee kairalla. Tunturien rinteillä ja kurujen kätköissä. Tumman yön loivat siniset hämärät, jotka loihtivat hämärän sinen jo varhaiseen iltapäivään.
Kaamos on lapin kauneimpia aikoja. Uusi lumi lekottelee kynttiläkuusten jäykillä oksilla suurin määrin ja pehmeästi se peittelee maan talven uneen. Aurinko on lähtenyt kauas etelän matkalle ja ei ole juuri nyt kovin innostunut lapin talvesta. Mutta se on kuitenkin rakastunut meihin ja myös näyttää sen. Eteläisen ja läntisen taivaanrannan värit sen kertovat. Aurinko lähettää kirkkaan hohtoiset kirjovärinsä taivaan kannelle suurina hohtavina mainosvaloina värivalaisemaan tuntureitamme ja kairojamme. Horisontin kiinteä viiva kertoo selvästi taivaan alarajan ja yläpuolella häikäisevän upeat värimaailmat pilvien muotojen kanssa seurustelemassa.
Pakkanen on myös tahtonut mukaan kaamokseen. Vähät päivät sitten se paukutteli nurkkalaudoissa ja sai lämpömittarit hermostumaan korkeista miinusluvuista. Parhaitten paikkojen lämpötesterit paljastivat peräti -37 astetta. Taisivatko olla hieman alkuintoisia tai taipuvaisia suurentelemaan saavutuksiaan.
Kyllä täällä alhaalla oli ihan tylyn kylmää, mutta tunturissa meillä oli mukavan lekoiset oltavat, reilusti alle -20 astetta ja tuulikin oli hyvän hiljainen. Kelpasi siellä lasketella.
Metsien laduilla alamailla oli olo varmasti nahkeaa. Tunturin puurajassa kulkevalla lämpöladulla oli kylmää puolta heikommin ja suksen liuku pidempää.
Jouluturisteja näkyi ala-asemilla jo ihan oikasti. Englannin ihmiset uhmasivät tänään antaumuksella idän tuulia ja nauttivat tosissaan rinteiden upeasta kunnosta. Valaistu Eturinne ja lumoava Jokeri-rinne eivät turhia usvia kumartaneet, vaan hemmottelivat monet jo onnellisen joulun aavisteluun.
Lännenleveä Aurinkorinne alkaa luoda itseään pikapuolin seurustelukuntoon ja pienemmät rinteet ovat jo haastaneet alkulaskijat taitoharjoitteluun ja hiihtokoulun työleireille.
Kaikki on täällä alkanut talvisesti ja hyvin. Puolimetrinen lumi, sininen hämärä ja erämaan salapitoinen hiljaisuus luovat tänne tulleille todellisen aidon ja syvän rauhaisan joulun.
Ei täällä ole kiire, ei ole turhia ihmisiä, ei teennäistä ostopakkoa. Pitkät hämärät hetket rauhoittavat ja jää aikaa sille, mitä ihminen todella tarvitsee, aikaa itselle ja toisille... ja paljon. Kylmässä kaamoksen salaperäisessä lumossa elämme hyvän, rauhaisan joulun. Sitä me toivomme myös teille kaikille. Onneksi teidän joulunne on valkoinen ja oikeanlaatuinen tunnelma kulkee kodeissanne helposti. Eläkää joulunne kauniina perhejouluna! Me kaikki Tnturiylläksen, Ylläs-Skin ja Äkäslompolon kylän myötä toivotamme sinne etelään onnellisen rauhaisaa joulua. Jälleennäkeminen on aina elämisen arvoinen asia. Toivottavasti tulemme taas kohtaamaan ja meidän kaikkinen on hyvä olla. Hyvää Joulua!
PS. Talvi 2010 on alkamassa. Lapland Hotels on täysillä mukana luomassa mahtavaa matkailutalvea Ylläksen, Pallaksen ja Oloksen hiihtokeksuksissa sekä Kilpisjärven, Enontekiön, Saariselän, Ounasvaaran ja Levin alueilla yhteistyössä paikallisten kanssa. Ne kaikki ovat erilaisia. Jos haet luontoa, rauhaa ja lepoa, löydät näistä varmasti hyvän ratkaisun. Jos haluat elämän sykettä tai haasteita, niin niitäkin on näissä ja erilaisina variaatioina. Lomasi voi olla aivan uudenlainen uudessa ympäristössä. Ole viisas ja rohkea! Samat askelet luovat polun, vaihda pois uusilla askeleilla, sillä leveä polku on liian tuttu ja köyhät voi olla sen antimet. Mutta sinä tiedät, jos sinä valitset. Ole viisas ja rohkea ja nauti!
22.4.2009
Tätä talvea on kuljettu monenlaisin askelin. Lumi ja tuulet ovat oikkuilleet tosi vahvasti. Lämpötilat ovat myös esittäneet persoonallisia näkemyksiään Lapin talvesta. Mutta kaikkineenkin hyvää aikajaksoa olemme Äkäslompolossa kokeneet, vaikka tosiaurinkoiset, pitkät aikajaksot ovat pysytelleet taustoilla. Usvat ja tuulet ovat tulleet tutuiksi ja talven lumet ovat olleet laihat.
Mutta hyvin olemme täällä eläneet, sillä kokonaisuutena talvi eli ihan asiallisia aikoja. Myös kylä eli tanakan talvijakson. Jounin kaupan pihan automäärät kertoivat rahojen vilkkaasti vaihtaneen omistajaa, varsinkin näinä kevätviikkoina. Majoituksilla oli käyttäjiä. Pirtukirkko ja muut menopaikat täyttyivät hyvien esiintyjien ansiosta ilta-ahkerista aivan maksimimääriin.
Kumma on Äkäslompolon vetotaika vuodesta vuoteen!
Rinteistä ja laduista olen puhunut pelkästään hyvää ja täydestä syystä. Se puoli oli upeasti hoidettu.
Linjaliikenne tunturiin ja takaisin tehtiin maksulliseksi ja marisijoita löytyi. Totta kait uuden yrittäjän on pärjättävä. Polttoaine maksaa, kalusto kuluu ja kuskeillekin on palkka maksettava. Mistä sinä oikein olet kotoisin, jos loma-ajelusi menevät jonkun toisen piikkiin? Jotkut asiat ovat tärkeyskysymyksiä. Valinta on aina sinun. Hyväksy tai hylkää, mutta ajattele yrittäjääkin.
Kuulin, että Jounin kaupasta ostettiin ruokaa enenevin määrin ja "ulkosyönti"siirtyi enemmän loppuviikon puolelle.
En tiedä miten elämysmatkailu pärjäsi, mutta pienet epäilyt minulla on. Irtorahaa kun ei lentele turhan sakeina pilvinä taivaalta alas näinä aikoina. Terve rahan arvostus on uusi turistimuoti ja se näkyy ja tuntuu.
Pääsiäisviikko meni nätin jouhevasti. Säät olivat armeliaalla tuulella ja nautintoja löytyi. Ladut olivat tosi kulkevat. Varmasti moni turisti veti henkeä vauhdin kasvaessa ja puiden lähetessä. Rinteessä kova lumi osoitti monelle laskijalle, että vielä on taidoissa tilaa parantamiseen.Mutta kaikkineen hyvä oli Pääsiäinen, vaikka vinhasti juoksi lumi tuulen myötä.
Kevät tulee. Pari viimeistä viikkoa se leimaa omakseen ja aika on sitten sulkea hissit. Monta lenkkiä ovat hengarit kiertäneet ja monet turistit ovat huipulle nousseet. Luultavasti yhtä monet ovat alas tulleet.
Mutta sitä ennen Äkäslompolon rinteet elävät kevään viimeisen näytelmän. Pääosissa ovat hurjat tempputaitajat suksin ja laudoin. Vapun alla ammattilaiset kokoontuvat ylös Lapin mahtikeskukseen ja kisaavat Master of Ylläs kisassa. Myös kevään turisteille on siellä omat koetuksensa ja kaikilla on niin hauskaa.
Kevät riisuu tunturit kesäkuntoon ja sulavedet juoksevat etelään alamaihin. Jäähyväisiä vilkuttavat rinteiltä viimeiset lumiläntit ja kurut yhdessä pohjoisrinteiden kanssa yrittävät pitää lumet ominaan mahdollisimman kauan.
Kevät tulee. Kaiho tulee ja seitsemän tunturin pieni kylä yhdessä komeine tunturikeroineen koteloituu sydämen sisään ja alkaa odottaa kuoriutumistaan talvea varten.
Näkemiin Ylläs ja kiitos hyvästä kaudesta kanssasi!
Pate
8.4.2009, Ylläs
Viikko 15 ja keskiviikko 8.4.2009 tulevat ja poistivat historian mittaamattomaan mustaan aukkoon. Ylläksen kevät runoilee juuri nyt herkistyneet hetkensä seitsemän tunturin kylän, Äkäslompolon asukeille, lomaihmisille ja luonnolle.
Kevät kurkkii lumet, jotka tänä talvena ovat todella matalina matkailleet metsissä ja tuntureilla. Se tajuaa ne pehmeiksi ja helpoiksi tuulen, sateen ja lämmön saaliiksi. Mutta vielä ei pyynti ole onnistunut. Kirkkaiden öiden yöpakkaset ovat pitäneet lumet kylminä ja meidän pohjoiset rinteemme ovat suojassa auringon sulatukselta.
Kaikki on todella hyvin, ladut ilahduttavat päivittäin satoja ja tuhansia hiitäjiä metsien ja jänkien tuntumassa. Tunturien rinteet ovat verrattoman hyvässä kunnossa. Aurinko hehkuttaa hissimatkaajiemme kasvot rusketuskuntoon ja pitkät laskut kutsuvat moniin suuntiin. Me nousemme ylös tunturien päälle ja siellä hajaannumme eri rinteille ja ala-asemille pitkin tunturin aluetta. Se on verraton etu. Laskioita ei kerätä yhdelle aluellee jonottamaan ja hosumaan. Rinteiden tuulen, usvan ja auringon suhteen voit harkita rinnevalinnat ja huomioida laskijamäärät eri hissialueilla ja suunnistaa haluamaasi kohteeseen.
Hissien ala-asemia meillä on Ylläs-Skin alueella kymmenkunta lukuisine rinteineen ja yhdysreitteineen. Jokaiselle jotakin. Aurinkopäivät aivan pursuavat elämää. Englannin turistit kehuvat itseään älytessään saapua pienen tunturikylän rauhaan pois jättihotellien ja luxus-paikkojen tungoksista. Monitasoisilta rinteiltä löytyy oppimis- ja nautintopaikat. Hiihtokoulu hyörii kiireisenä ja auttavana pienten lasten ja aikuisten kanssa yksityis- ja ryhmätunnein. Ilmaiset leikkimieliset kisat ovat lasten maailma ja Dumlea kuluu. Hienoa työtä kauttaaltaan hiihtokoulusta.
Ylläs-Ski yhtiönä hellii myös toista ääriryhmää. Seniorilaskijoilla on kevätviikoilla omat Fortunakisat. Mahtavaan, arvokkaaseen palkintojoukkoon kuuluvat kausikortti, Kolumbian Titanium lasketteluasu, Fischer-sukset, Scott-laskettelukypärä, viikkolippu ja kolmen päivän hissikortti. Tämän kaiken tarjoaa yritys- ja yhteistyökumppanit.
Joikhaajat, entinen hiihtokoulu, loi oman Yllästyylinsä. Halusimme laskea kaunista ylevää itävaltalaistyyliä. Suljettu korkea ja kaunis laskuasento sulavine erirytmisine käännöksineen sopi Ylläksen maailmaan.
Menneisyydessä on niin paljon säilytettävää ja hienoa. Sitä on myös Ylläs-tyyli. Ei pelkästään siksi, että se on kaunis vaan myös siksi, että se täysin omaa laskettelun perusvaatimukset ihan hyvässä muodossa. Suljettua asentoa lasketaan perustyylinä Euroopassa ja vain siksi, että se on hyvä, useimmille varma tapa luisuen hallita vauhti ja suunta. Sitäpaitsi se on voimia säästävä tyyli. Turha kulua liikaa, jos pääsee vähemmälläkin.
Yhtiömme haluaa viestittää omaa arvostustaan tänne tulleille kauankin laskeneille Ylläs-kävijöille. Kaksi kertaa viikossa he kokoontuvat tyylikursseille kahdeksi tunniksi nauttiomaan oppimistan Ylläs-taidoistaan. Hauskat, ilmaiset kurssit varmasti virkistävät nostalgisiin muistoihin. "Niin kuin silloin ennen". Yhdestä asiasta nautin verrattomasti. Varkaakurun munkkikahvilan herkut saavat turistit unohtamaan vaa'an ja rapean suloinen munkki hurmaa hillorunsaudellaan vaateliaankin nautiskelijan. Ei varmasti muualta helpolla löydy vertaa. Tosi kaunis kuru ympärillä ja herkkumunkki lautasella, että näin!
Joskus sitä vain unohtaa. En ole koskaan kertonut kuinka paljon alkuperäistä taidetta ja "sivistystä" Äkäslompolon kylästä löytyy. Muistatko Uuttu-Kallen Velho-oopperan? Lumiperhosen vierasnäyttelytyöt ja Kaulasen Ahdin akvarellit, sekä useat taidepaikat. Valo Verrosen työt puhuttelevat Tunturi-lapin ystäviä Lyhty-kahvilassa ja Riemuliiterin näyttely on päivittäin nähtävissä.
Lomailijana sinä koet tunturit, metsät, taukopaikat ja Suomen mittavimman hiihtoksekuksen. Ylläs-Ski on puhunut ja tunturikylä on nyökkäillyt.
16.3.2009, Ylläs
Ylläs on monitahoinen kokonaisuus. Katsoopa sitä miten vaan. Minä katson sitä varmasti omalla tunteella ja olen subjektiivinen turhankin usein. Mutta paras on Ylläs laskettelukeskuksen kriteerien suhteen. Siinä ei ole kotiinvetoa yhtään.
Katsellaan ihan todellisia, vähemmän esiin tuotuja osa-alueita. Ylläs on lasten paratiisi. Se on yksi mahtava totuus. Arvaatko kuinka monta lasten ehdoilla rakennettua hissiä ja rinnettä meillä täällä on? Tiedätkö miten pitkiä ja helppoja, todella helppoja ja turvallisia ne ovat? Monet hiihtokeskukset rakentavat valtavia hyppyreitä ja alastulorinteitä, mutta ei ne ole tavallisia harrastajia varten. Tositaiturit niitä voivat käyttää, mutta heitä ei istu joka oksalla. Meillä on hoidettu asia järkevästi. Suorituspaikkoja eri tempuille löytyy, mutta ne ovat ihan tavallisen harrastajankin mahdollisuuksien rajoissa ja laskijoita löytyy.
Tenaville löytyy monia temppurinteitä. Koulurinteeltä pikkulaskijat kääntyvät oikealle ja siellä on koko metsä täynnä jänniä hyppyreitä, isoja kumpuja ja taiturointipaikkoja ja voi siellä vähän hurjastellakin. Iso-Ylläksellä on hienot nousumatot ja lasten hissit, sekä laaja, helppo rinne turvalliseen ja hauskaan kouluttavaan laskuun ja nämä kaikki ovat aivan lähellä keskuspaikkaa, etu sekin.
Äkäslompolon puolella olen erittäin ylpeä siitä, että meille on rakentunut mahtavan laaja rinnemoninaisuus metsän rauhaan lapsille sopivaksi. On siellä lentokenttää parine lasten nappulahisseineen ja rinteineen. Laaja ja helpon jouheva alue se on. Kulkurihissin pitkä leppoisa lasku on lapsiystävällinen ja Paten rinteen ja hissin toisen puolen lasku ovat ihan lapsilaskettelun eliittiä. Kaikki nämä ovat metsän hellässä sylissä ja siksi lappalaisen mitan mukaan lempeitä alueita.
Sitten vielä piste i:n päälle: pelkkä alue ei aina pysty tekemään laskuharrastajaa. Tarvitaan opastusta, motivoivaa toimintaa ja oikeata otetta taidon kehittämiseksi. Meidän hiihtokoulumme on saanut oikan tatsin lapsikouluun. Tänäänkin katsoin todella, todella pienten vipeltäjien menoa Lännen Leveän jättirinteessä hiihtomaikan saattelemana. Oli se vain niin mahtavan somaa.
Entä monet kisat ja yhteistouhut leikin ja toden välissä. En vuosia, vuosia sitten olisi ikinä uskonut, että nämä todella pienet laskijat ilmestyvät mahtavien tuntureittemme rinteille. Välineet ja vanhemmat sen ovat mahdollistaneet ja ammattiapu on toteuttanut aivan unelmamahtavan tuloksen.
Mutta näinhän sen on oltava. Jos mikään, niin lapsen sielu pystyy kokemaan ja tuntemaan niin puhtaana ja aitona asiat, jotka ovat hänelle syystä ja toisesta tärkeitä. Jos te vanhemmat ja me täällä rinnekeskuksen puolella hoidamme asiat oikein ja hyvin, niin meillähn on käsissämme ihan onnellinen joukko pikkuhiihtäjiä ja kaikki hyvin, sillä he ovat sen arvoisia.
-Pate
 |
 |
10.3.2009, Ylläs
Tuli tämä vuosi 2009 tutkaamaan Ylläksen lähtöstarttia, eikä huonoa nähtykään. Edellisen vuoden loppu vähän keljuili talven tekemisen suhteen ja oikutteli erilaisin keinoin, mutta lopuksi yhteiselo löytyi ja rinteet kehuvat kilvan toisiaan.
Molemmin puolin hiihtokeskustyylikkyys on noussut ihan ylistystasolle. Uudet tilat, kunnostetut ja uusiokäyttöiset rakennelmat saavat hyväksynnän ja kiitokset. Ylläs on todella Suomessa ykkönen. Monipuolisuutensa, luonnon suomien ylivoimaisten edellytystensä ansiosta ja valtavien järkevien investointiensa kautta se on aivan omassa kastissaan... Niin että näin tämä kausi on startannut.
Katselin jättiläistä Y•1:stä. Sen vieressä nököttää pienen pienenä entinen Ylläs-Äkäslompolon ensimmäinen ala-asemarakennus, nykyinen Lastenpirtti. Sisälle sinne silloin tupaten mahtui 20-30 suhteellisen huonoin lämpövarustein suojattua turistia kahvion puolelle ja olihan siellä jotain tilaa kalusteita ja henkilökuntaa varten. Jos ei liioin tilaa ollutkaan, niin tiivistä, sporttista urheilu- ja yhteishenkeä löytyi. Oltiin sitä niin riettaan sporttisia ja kovia rinnejätkiä ja leidejä.
Rinne oli itse paholainen, kun lapin sää leveili. Tampparit, nämä nykyaikaiset, olivat silloin vain haaveilematon unelma. Rinteillä hyvällä onnella roksotti joku metsätien tasoittaja kevyenä ja kapeana, VW:n moottorin ylikuormitettuna ja telat kovin tehottomina. Harvoin sopivaa lunta tasoittui ja silloin hurmos ryntäili rinteellä. Joskus oloille ei mahtanut mitään ja silloin koetettiin mahtua kahvioon ja rienailla rasvakuumilla munkeilla. Nostalgia on ihanaa. Kaikki silloinen oli aivan varmasti yhtä mahtavaa ja arvokasta kuin nykyinen luxus-laskettelu. Arvot olivat ihan toiset, vaativammat ja kovemmat ne olivat. Mutta olosuhteet rakentavat tavoitteet ja vaatimukset. Se, mitä silloin osattiin niissä olosuhteissa ja niillä välineillä, oli aivan yhtä upeaa kuin nykyinen laskettelu. Ainahan pöydällä tanssiminen on toisenlaista kuin kivikossa valssaaminen.
Kolmekymmentä vuotta olen katsellut täällä ajan muutostansseja. Joskus on ikävä jotain sieltä kaukaa, joskus ihmettelee ja odottaa, mitä tuleman pitää. Tulevaisuus voi olla vaikka mikä, mutta yksi asia on varma. Ylläksen tuleminen alkoi kymmenet vuodet sitten. Tulevaisuuden virta juoksi omat vauhtinsa ja suuntansa. Joskus kosket kuohuivat, joskus virta hidastui, melkein pysähtyi, mutta nyt ollaan oikeassa uomassa ja paljon on edessä.
- Katsotaan, sanoi Pate
10.12.2008, Ylläs
Miellä on oikea talvi. On mahtavaa antaa teille Ylläksen tilannetiedotus tänä hyvänä päivänä. Täysin kirkas taivas on täällä Äkäslompolon puolella. Emme kyllä aurinkoa näe. Se piilottelee vielä jotkut ajat metsänreunan takana, mutta taivaan ranta kertaa sen upeat värit kauniina kirjona seitsemän tunturin laelle.
Nyt tarkkana! Tiedän, että tätä on vaikea uskoa siellä, mutta täällä se on jokatalvinen fakta. Säätiedotus TV:ssä kertoi, että Lounais-Lapissa on -25 astetta. Niin olikin, mutta vain alavilla paikoilla. Kun aamupäivällä ajoin tunturiin, auton lämpömittari näytti -24 astetta kylässä. Hissien ala-asemalla oli -9 ja tunturin laella -5 astetta. Tämä on toistuva elämys aina kylmänä jaksona. Usko vain, näin on ja tulee olemaan.
On täällä muutakin hienoa. Perusrinteet ovat käytössä ja mahtavassa kunnossa. Äkäslompolossa avataan sunnuntaina Jokerin ihana rinne ja tuolihissin ylhäältä katsoen oikean puoleinen rinne saa alkutahtinsa.
Kyllä meidän kelpaa! Ihanaa, ihanaa, luminen talvi ja kaamoksen taioanomainen sininen hämärä johtavat meidät tänne tulleet todelliseen vanhaan jouluun ja meidän on niin hyvä olla.
Vielä lisää uutta ja mahtavaa. Ylläs-Ski on tälle kaudelle saanut valmiiksi uuden pääala-aseman jättirakennuksen, Y•1:n. Kyllä siellä Paten silmät useamman kerran katsoivat ennen kuin uskoivat. On se tosi laitos! Ei olisi osannut vielä viime kaudella kuvitella, että jotain tällaista tulee vastaan. Avarat tilat, väljät kulkureitit ja Helsingin turhat prameilut ohittanut käytännöllisyys antavat varmuuden, että tässä arkkitehti on tehnyt järkevää ajattelua ja työtä hyvänä apunaan perushenkilökunnan kokemus ja taito.
Rakennus on hyvän hiihtokeskuksen toimintaan juuri oikeanlainen ratkaisu. Tilaa, väljyyttä, selvyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta me ylhäällä tarvitsemme, ei turhia prameiluja.
Eikä tässä vielä kaikki. Vanhasta ala-aseman keskuksesta Ylläspirtistä on tyylitelty pub-tyylinen 320-paikkainen viihtyisyys. Muuten noin vain ohimennen Y•1:n ravintolasalissa on 950 asiakaspaikkaa, että niin!
En minä enään paljoa enempää. Täällä on nyt hyvä olla. Se ihan tuntuu. Monet pullonkaulat ovat poissa. Lupaukset paremmasta ovat jo monin osin toteutettu ja ensi kausi hioo toimintaamme ja kehitystämme. Tällaista askelta me tarvitsimme ja nyt se on harpattu.
Vielä pikkuisen! Pidäkin kasvojesi peruslukemat kontrollissa! Minulla oli tosi vaikeuksia. Kädessäni on Lapin Lääninhallituksen hyväksyntä Ylläs-Skin näköalaravintola Y•1:n asiakaspaikoiksi. Meillä on lupa 15 erilliseen tilaan ja yhteensä 3212 anniskelupaikkaan. Miten nämä otetaan käyttöön, se riippuu tilanteista, mutta näin vain on ja se on tosi. On tämä mahtava paikka ja mihin se vielä ehtiikään...
En minä enää enempää, jatkan myöhemmin. On tässä sen verran sulattelemista. Toivotamme teille täältä hyvää joulua. Toivon, että mahdollisimman moni teistä pääsee jouluille tänne. Kylämme seitsemän tunturia sulkevat teidät Lapin kauniiseen jouluun, jonka upeina raameina ovat tunturiemme mahtavat silhuetit kaamoksen sinistä taivasta vasten ja paksun, pehmeän lumen talvinen tarina illan sinessä.
Hyvää Joulua! Pate
